Kun jokin ryhmä vaatii opiskelijan parempaa huomista, niin mitä ryhmä silloin oikein vaatii? Tämä ei ole kirkastunut minulle. Opiskelijan parempi huominen voi tarkoittaa toiselle koulutuksen maksullisuutta ja toiselle maksutonta koulutusta.
Toinen suosikkini on opiskelijoiden edunvalvonta. Mitä tuo edunvalvonta oikein tarkoittaa? Voisiko joku kertoa minulle, mitä opiskelijoiden edunvalvonta itsessään tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että ylioppilaskunta lakkautetaan, jotta kukaan ei joudu maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksua vai kenties jotain muuta.
On myös kehittyneempiä ryhmiä. Nämä kehittyneemmät ryhmät kertovat, että opiskelijan parempi huominen tarkoittaa tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta.
Hmmm, kuinka moni ryhmä kampanjoi vastustamalla näitä yleviä päämääriä?
Olen havainnut kaksi äärilaitaa näissäkin JYYn edustajistovaaleissa. Toiset ryhmät nostavat esiin muutaman konkreettisen tavoitteen ja toiset puolestaan julistavat arvonsa ilman konkretiaa.
Ensimmäisessä kategoriassa on se ongelma, että olennaisinta ei ole se, mitä pari asiaa sanotaan, vaan mitkä kaikki asiat jätetään sanomatta. Jos ryhmän arvoista ei tiedä muuta kuin sen, että he kannattavat vaikkapa nyt vastuuttomuutta, niin äänestäjän on vaikea tietää, miten ryhmä suhtautuu noiden muutaman teeman lisäksi kaikkiin muihin kahden vuoden aikana esiin nouseviin kysymyksiin, paitsi tietysti vastuuttomuuteen nojaten.
Toisaalta, jos ryhmä vain julistautuu joihinkin arvoihin ilman mitään konkretiaa, kuinka nuo arvot tuodaan käytäntöön, niin tilanne on lähes yhtä ongelmallinen kuin edellä mainittu tilanne. Äänestäjälle jää arvottavaksi se, miten arvoja sovelletaan käytännön kysymyksissä ja saako ryhmä mitään aikaan arvojulistuksensa ohella.
Ei riitä se, että ryhmän jäsenet keskenään puhuvat asioista ja tietävät, mitä arvoja he edustavat tai mitä konkreettista heillä on arvojensa tueksi. Nämä asiat pitäisi kertoa vaaleissa äänestäjille, joiden tehtävänä ei ole vain arvailla vaan tietää, miten heidän valtuuttamaa ääntä kohdellaan.
Ehdokkaiden tehtävänä on kertoa arvonsa ja ne keinot, joilla noista arvoista tehdään konkretiaa. Jos ehdokas ei tiedä arvojaan tai konkretiaa arvojensa edistämiseen, niin tämänkin voi sanoa suoraan. Rehellisyys on arvo itsessään ja konkretiaa on sen kertominen äänestäjille.
Grönioni on tehnyt kuusikohtaisen konreettisen vaaliohjelman, josta käy selvästi ilmi ryhmän arvot sekä ne keinot, joilla pyrimme toteuttamaan arvojamme.
Äänestäjä ansaitsee poliittista kuluttajansuojaa ja Grönioni tarjoaa sitä. Kun äänestät Grönionia, tiedät mitä äänestät. Lue siis vaaliohjelmamme, olitpa asioista mitä mieltä tahansa. Tärkeintä on, että vaaliohjelman jälkeen tiedät, mitä mieltä Grönioni on asioista, niin arvojen kuin konkretiankin puolesta.
1. Maksuton ja laadukas koulutus
Maksuton koulutus takaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet sosiaalisesta taustasta riippumatta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilut saattavat olla tie maksulliseen koulutukseen yliopistoissa. Kokeilun on voitava myös epäonnistua. Maksuton koulutus lähtömaasta riippumatta takaa meille moniarvoisen kampuksen ja edistää globaalia tasa-arvoisuutta.
* Ei lukukausimaksuja suomalaisille eikä kansainvälisille opiskelijoille.
* Yliopistosta ei saa tehdä voittoa tavoittelevaa yritystä. Opiskelijaliikkeen on vahdittava ja vaadittava tätä yliopistolta.
* Tilauskoulutus ja maksulliset maisteriohjelmat eivät saa viedä resursseja pois perustutkimuksesta tai perusopetuksesta.
* Lukukausimaksukokeilu ja tilauskoulutus eivät saa olla askelia kohti kaikille maksullista korkeakoulutusta Suomessa.
Riittävä rahoitus opetukseen ja tutkimukseen mahdollistaa tulevaisuuden innovaatiot. Nykyiset innovaatiot ovat pitkäjänteisen ja kestävän perurahoituksen tulosta. Yliopisto on myös opetusta varten; ei vain tutkimusta. Hyvän opiskelun työkalut kaikkien saataville – opintojen hidastuminen ei ole opiskelijan vika, jos opiskelun puitteet eivät ole kunnossa.
Oppimisvaikeudet ja aistirajoitukset on otettava huomioon oppimateriaalien tuottamisessa. Sähköinen opetusmateriaalin jakelu esimerkiksi Optiman kautta edistää esteetöntä opiskelua.
* Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada asiantuntevaa ja riittävää opinto- ja työelämäohjausta.
* Opiskelija - opettaja -suhdeluku kuntoon; lisää resursseja opetukseen ja ohjaukseen.
* Henkilökunnan pedagogiset-, kieli- ja atk-taidot on tuotava tälle vuosituhannelle.
* Tenttiakvaariohanketta on jatkettava, ja sille on kohdistettava riittävä rahoitus.
* Yliopistolle palkattava opintopsykologi.
* Kampuksella lisää tietokone- ja työskentelytiloja. 24/7-sähköavainmalli käyttöön laajemmin.
* Enemmän tenttikirjoja saataville myös e-kirjojen muodossa.
* Avoimet ja yhtenäiset käyttäjäoikeudet kaikkien Suomen yliopistojen tietokantoihin.
* Elämäntilanteen muutokset ja yksilölliset tarpeet tulisi huomioida opintojen ohjauksessa ja suunnittelussa.
2. Onnellisen elämän edellytykset ja hyvinvointi
Hyvinvointi on opiskelun, tutkimuksen ja henkisen kehityksen perusedellytys. Kaiken toiminnan tavoitteena tulee olla terve, hyvinvoiva ja tasapainoinen opiskelija. Opiskelun on oltava esteetöntä. Vamma, sairaus, oppimisvaikeus tai seksuaalinen suuntautuneisuus ei saa muodostua esteeksi opiskelulle. Yliopiston tilat tulee olla aisti- ja liikuntarajoitteisten saavutettavissa.
Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuudet tuntea itsensä yhteisöön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, vammasta tai vakaumuksesta.
Jos opiskelun edellytykset ja opiskelijan elämän peruskivet eivät ole kohdallaan, ei opiskelusta tule mitään. Ongelmiin pitää puuttua ajoissa, muuten ne vaikeutuvat entisestään. Hyvinvointiin vaikuttavat yhtä lailla fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Kun opiskelija voi hyvin, opintoajat eivät veny turhaan ja oppimistulokset ovat hyviä.
* Yliopiston tilat tulee olla aisti- ja liikuntarajoitteisten saavutettavissa. Portaattomuus, oikea valaistus, värikontrastit ja selkeät opasteet helpottavat kulkemista.
* Jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus terveyspalveluihin kohtuullisessa jonotusajassa.
* Opiskelijan mielenterveydestä huolehtimisen tulee olla poikkileikkaava teema mm. koulutuspolitiikassa, sosiaalipolitiikassa, ja asuntopolitiikassa.
* Yhteisöllisyyttä edistävää ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan toimintaa on tuettava.
* Terveellinen ja monipuolinen ruoka on keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia.
* Opiskelijaravintoloiden tulee tarjota ravintoarvoiltaan riittävää ja terveellistä ruokaa. Myös kasvissyöjien proteiinin saanti on taattava.
* Opiskelijaravintoloiden ruokalistojen tulee huomioida jokaisen opiskelijan erityistarpeet.
* Elääkseen tasapainoista elämää ja voidakseen opiskella täysipainoisesti myös opiskelijoiden tulee voida viettää lomaa.
Opiskelijat ansaitsevat samat muillekin kuuluvat perusoikeudet sosiaaliturvaan, esimerkiksi toimeentulotukeen. Perustulo ratkaisisi opiskelijoidenkin toimeentulo- ongelman. Sitä odotellessa opintotuki on saatettava sellaiselle tasolle, että sillä elää käymättä töissä ja ottamatta lainaa.
* Sairauspäiväraha saatava yhteensopivaksi opintotuen kanssa.
* Opiskelijan toimeentulo ei saa perustua lainalle.
* Äitiysminimipäiväraha on korotettava ja opintotukeen on saatava lapsikorotus.
* Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken.
* Asumislisä on irrotettava opintojen etenemisen seurannasta ja saatava ympärivuotiseksi.
* Kelan käsittelyajat kohtuullisiksi.
3. Jyväskylä - opiskelijan kaupunki
Todellisessa opiskelijakaupungissa opiskelijoiden merkitys tunnustetaan myös käytännön tekojen kautta. Tahdomme nähdä tilanteen, jossa JYYn ja JAMKOn edustajat keskustelevat säännöllisesti kaupungin johtavien virkamiesten kanssa asioista, jotka vaikuttavat suoraan opiskelijan arkeen. Kuntavaikuttamisen rakenteet eivät saa olla yksittäisten ja vaihtuvien henkilöiden varassa.
* Opiskelijoiden ääntä ei pidä pelkästään kuunnella, vaan ottaa tasavertaisesti huomioon opiskelijan arkeen vaikuttavien päätösten yhteydessä.
* Kevyen liikenteen väylien kehittämistä jatkettava: Jyväskylään saatava lisää ajoradoista ja kävelyteistä erillisiä pyöräkaistoja.
* Kävelykeskustaa kehitettävä ja laajennettava. Kävelykatua jatkettava kampukselle asti.
* Lisää vapaata kaupunkitilaa.
* Edullisia liikunta- ja kulttuuritiloja opiskelijoille.
* Lisää ei-kaupallista tilaa aktiiviselle kansalaisuudelle.
* Julkisen liikenteen verkosto toimivaksi ja hinnat kohtuullisiksi.
* Opiskelijoiden toimeentulohakemukset käsiteltävä keskitetysti.
4. Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille
Yliopistoyhteisöllä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ympäristöasioissa. Vaadimme, että Jyväskylän yliopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Yksilöiden toiminnalla on merkitystä, ja tuhansien ihmisten muodostamana yhteisönä yliopiston toiminnan vaikutukset ulottuvat laajemmalle.
* Yliopiston sitouduttava hiilineutraaliin ja jätteettömään yliopistoon
* Ylioppilaskunnan tulee panostaa matalaenergiataloihin rakentamisessaan
* Kortepohjan asuntojen energiatehokkuutta on parannettava.
* Ylioppilaskunnan tulee tehdä tiedotuskampanja yliopiston ja ylioppilaskylän energiasäästömahdollisuuksista sekä kierrätyksestä
* Ylioppilaskunnan tulee toteuttaa Green Officen tavoitteet. Asiassa voidaan käyttää opiskelijoiden osaamista ja saavuttaa tavoitteet ilman varsinaista sertifikaattia.
* Yliopistolle on palkattava energia-asioista vastaava henkilö, jonka tehtävänä on vastata energiatehokkuuden parantamisesta ja energiankulutuksen vähentämisestä yliopiston julkisissa tiloissa.
* Luomu- ja Reilun kaupan tuotteiden ja lähiruuan saatavuutta on parannettava kampuksella
* Yliopiston tilojen energiatehokkuutta parannettava. Tietokoneet yöksi kiinni ja energiatehokkaita valaisimia kampukselle. Green snapper takaisin käyttöön!
* Kierrätysmahdollisuuksia yliopiston tiloissa on parannettava: biojätteille ja take away- kupeille omat keräysastiat laajasti kaikkiin yliopiston rakennuksiin.
5. Vapaa-aika on perusoikeus
Vapaa-aika on opiskelijan perusoikeus. Aktiivinen järjestötoiminta, kulttuuriharrastus ja liikunta tasapainottavat opiskelua. Jokaisen henkinen hyvinvointi syntyy virikkeistä, haasteista ja rentoutumisesta. Opiskelu ei ole vain luennoilla ja tenteissä istumista vaan ennen kaikkea ajattelemista. Myös opiskelija ansaitsee elämässään hengähdystaukoja, lomaa, haahuilua ja hetkiä ajatusten kokoamiseen. Tiukasti rajatusta ja paineita luovasta putkiopiskelusta on vain harvoin hyviä seurauksia.
* Monipuolista kulttuuritarjontaa kampukselle.
* Ilokiven ja Rentukan profiilia nostettava uusia tekijöitä perehdyttämällä.
* Ilmoitustilaa kulttuuritapahtumille.
* Jyväskylän kulttuuritoimijat yhteistyöhön.
* Kulttuuria ja liikuntaa tuomaan elämyksiä.
* Lisää edullisia/ maksuttomia tapahtuma- ja kulttuuritiloja järjestöille.
* Järjestökoulutusta alayhteistöille.
6. Yliopistoyhteisö osana ympäröivää maailmaa
Yliopistoyhteisö - eli yliopisto ja ylioppilaskunta - eivät elä yhteiskunnasta tai maailmasta erillisessä kuplassa. Siksi kaikki mitä teemme yliopistolla vaikuttaa myös ympäröivään maailmaan. Yliopiston tulee toimia aktiivisesti suunnannäyttäjänä niin ympäristö- kuin sosiaalisissakin kysymyksissä. Ylioppilaskuntien tehtävänä ei ole ajaa vain omia etujaan vaan niiden on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. Yhteiskunnallisilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kampanjoitaan oppilaitoksissa.
* Yliopiston tulee toimia suunnannäyttäjänä ympäristö- ja sosiaalisissa kysymyksissä.
* Hankintatoimessa ja kilpailuttamisessa on huomioitava ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat - halvin ei aina ole paras.
* Liikennejärjestelyt turvallisemmaksi Seminaarinmäellä.
* Yliopistoyhteisön on tuettava avoimia ohjelmistoja. Ei makseta turhista lisensseistä!
* Ylioppilaskunnan viestinnän tulee olla avointa ja päätöksenteon läpinäkyvää.
* Ylioppilaskunnan tulee pystyä edustamaan opiskelijoiden asemaa ennen ja jälkeen yliopiston. Teemme tänään päätöksiä itsemme ja toisten puolesta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
